Tekstiili-Innovaatio Hackathon 22.5.-31.5.2023


Bio- ja kiertotalouden vahvuusala toteutti Tekstiili-innovaatio Hackathonin Savonia-ammattikorkeakoulun tiloissa 22.-31.5.2023. Hackathonissa sovellettiin Ideo Design Thinking -menetelmää, missä palveluiden ja tuotteiden suunnittelu on jaoteltu kolmeen eri vaiheeseen: inspiraatio, ideaatio ja implementaatio. Ideo Design Thinking soveltaa käyttäjälähtöistä suunnittelua innovaation ytimessä – ymmärtämällä käyttäjien tarpeita syntyy nopeita prototyyppejä ja luovista ideoista kehitetään tuotteita, palveluita, prosesseja ja jopa organisaatioita. Design thinking ei perustu menneisyyden datan tulkitsemiseen, vaan näyttö- ja kokemuspohjaiseen päätöksentekoon kohti parempaa tulevaisuutta. Inspiraatiovaiheessa osallistujat ohjattiin laajentamaan ajatteluaan arkipäiväisistä asioista kohti käyttäjälähtöistä, empatiaan perustuvaa uutta ajattelua. Ideaatiovaiheessa kehkeytyneet uudet ajatukset jäsennettiin potentiaalisiksi palvelu- ja tuotekokonaisuuksiksi. Tähän vaiheeseen kuuluu idea-aihioiden testaaminen, iterointi ja hiominen kohti lopullista ratkaisua. Implementaatiossa ratkaisumahdollisuuksien toteuttamiskelpoisuus testataan ja mitataan. Ideointivaiheen tuotosten vaikuttavuus maksimoidaan liiketoimintamallinnussuunnitelmien, visualisoinnin ja prototyyppien avulla.

Kuva 1 Hackathonin vaiheet kuvattuna Triple Diamond mallissa.
Kuva 1 Hackathonin vaiheet kuvattuna Triple Diamond mallissa.

Inspiraatiovaihe

Maanantain 22.5. klo 10-13 Kick-off -päivässä osallistujat orientoituivat haasteisiin, ja tutustuivat tekstiilien kierrätykseen Suomen tasolla. Hackathoniin osallistujille esiteltiin haasteen laajuutta ja merkityksellisyyttä laajennettiin esittelemällä Lounais-Suomen Jätehuollon Business Finlandilta saamaa investointiavustusta, ja selkeyttämällä, miten merkityksellinen kiertotalousavustus on EU:n näkökulmasta. Tämän jälkeen yritykset ja organisaatiot esittelivät haasteensa osallistujille.  Orientoitumisen jälkeen ryhmät saivat ensimmäisen haasteensa, Arkipäivän ongelmat. Ensimmäisen haasteen tarkoituksena oli tutustuttaa osallistujat tulevien työpajojen teemoihin ja palvelumuotoilun menetelmiin jolloin tulevien päivien työpajaosiot sujuvoituvat.

Torstain 25.5. klo 10-16.30 Secondary Research, mining for ideas –osiossa osallistujat syventyivät tarkemmin yritysten antamiin haasteisiin. Osallistujien oli mahdollista kysyä tarkempia kysymyksiä tässä vaiheessa. Yritysesittelyiden jälkeen osallistujat jakautuivat ryhmiin riippuen siitä, minkä haasteen he halusivat ottaa vastaan. Haasteen valittuaan he siirtyivät Brainstorming 101 – Broaden your mindset –osioon, jossa ryhmät syventyivät valitsemaansa haasteeseen, ja ideoivat useita eri ratkaisumahdollisuuksia. Benchmarkkaus ja secondary research kuuluivat tähän osioon, minkä tarkoituksena oli kartoittaa jo olemassa olevia innovaatioita ja kerätä tietoa aiheeseen liittyen.

Ideaatiovaihe

Maanantain 29.5. ideointivaiheessa ryhmillä oli selvillä lopullinen tuote/palvelu mitä lähteä edistämään. Päivän aiheena lähdettiin kartoittamaan tuotteen/palvelun loppukäyttäjän näkökulmaa. Apuvälineiksi suunnitteluun ryhmille esiteltiin empatiakartat ja profiilikortit, joilla päästään syventymään käyttäjän kokemuksiin suunniteltavasta konseptista. Päivän aikana fasilitaattorit kävivät henkilökohtaisesti ryhmien kanssa läpi projektin etenemistä ja antoivat tarvittaessa lisäneuvoja lopullisen ratkaisuehdotuksen hiomiseen.

Implementaatiovaihe – Finaali

Keskiviikkona 31.5. finaalin koittaessa, ryhmät hioivat aamupäivän esityksiään ja valmistautuivat tulevaan arviointiraatiin. Ryhmiä esittelemässä tuotoksiaan oli lopulta kuusi kappaletta ja heidän aiheensa olivat seuraavanlaiset:

ViiraX – Ylijäämäviiran hyötykäyttö biokaasulaitoksen suotonauhana.

Tilkuton – Yritys, joka kerää paikallisilta toimijoilta tilkkuja ja tuottaa niistä tunnistettavia ympäristöystävällisiä vaatteita.

Tekstiilien Materiaalipankki – Materiaalipankki kuluttajien poistotekstiileistä.

Green Prints – Viiran soveltaminen 3D-tulostusmateriaaliksi.

Eco-friendly stuffed toys – Pehmolelujen valmistus ja myynti verkkoalustalla Dream Circuksen ylijäämästä.

Restructured Fibers – Viiran hyötykäyttö teollisuuden eri tarpeisiin.

Raati koostui aina haasteen omistajayrityksestä, Business Kuopion edustajasta ja yhdestä fasilitaattorista. Lopulliset kaksi voittajaa ratkesivat selkeällä piste-erolla.

Ensimmäisen sijan sai ViiraX, jonka työryhmä koostui seuraavanlaisesti: Kati Kallionsivu, Suvi Hackman, Pauli Tenhunen ja Mikko Tenhunen. Ratkaisuehdotus koski Valmetin ylijäämäviiran hyötykäyttöä biokaasulaitoksen suotonauhana. Suotonauhan tarkoituksena on eritellä mädätysjäännöksen neste ja kiinteä aines toisistaan. Työryhmällä yhdistyi ammattimaisesti osaaminen ympäristötekniikan ja viiran käsittelyn suhteen. Tuotteella oli myös vahva kiertotaloudellinen potentiaali.

Kuva 2 Ylijäämäviira
Kuva 2 Ylijäämäviira.

Kuva 2 Ylijäämäviira

Toiselle sijalle asettui Tilkuton -ryhmä, jonka jäseninä olivat Aurora Myyryläinen ja Juha-Matti Puljujärvi. Heidän ratkaisunaan oli yritys, joka kerää paikallisilta toimijoilta tilkkuja ja tuottaa niistä tunnistettavia ympäristöystävällisiä vaatteita. Yrityskonseptissa näkyi vahvana muotoiluosaaminen ja innovatiivinen ajattelu. Konkreettinen prototyyppi design-vaatteesta loi hyvää pohjaa konseptille ja antaa hyvää esimerkkiä sivuvirtojen mahdollisuuksista.Lopputuloksena Hackathon antoi paljon aineksia uusille ideoille ja innovaatioille tekstiilien sivuvirtojen ja kuluttajien poistotekstiilien hyödyntämiseen. Tekstiili- ja vaatetusala on jatkuvan kehityksen kohteena uusien lainsäädöksien ja kestävän kehityksen strategioiden jalkautuessa ja kaipaa uusia innovaatioita, jotta voimme siirtyä vastuullisempaan toimintaan ympäristömme hyväksi.

Kuva 3 Tilkuton ryhmän ylijäämästä valmistettu asu
Kuva 3 Tilkuton ryhmän ylijäämästä valmistettu asu.

Kirjoittajat:

Eeva Käärmekallio, TKI-asiantuntija, Savonia-Ammattikorkeakoulu

Mikko Vidgren, Palvelusuunnittelija, Savonia-Ammattikorkeakoulu


Käy kurkkaamassa tunnelmia Hackathonista Instagramista!