Linkki SavoniaPRO-artikkeliin
Miten koulut ja harrastusorganisaatiot hyödyntävät poistotekstiilejä ja yritysten tekstiilisivuvirtoja?
Tekstiilien sivuvirta- ja Sauma-hankkeiden keväällä 2024 tekemän kyselyn perusteella Pohjois-Savon alueella syntyy tekstiilisivuvirtaa 27 000 kg kuukaudessa. Luku pitää sisällään kyselyyn vastanneiden yritysten sivuvirrat sekä Elävä säätiön kautta lajiteltavan kuluttajapoistotekstiilin. Materiaalista iso osa olisi hyödynnettävissä jatkokäyttöön.
Marraskuussa 2024 tehdyssä kyselyssä selvitettiin erilaisten organisaatioiden kiinnostusta ja tarvetta paikallisten yritysten tekstiilisivuvirtojen hyödyntämiseen. Kysely lähetettiin 219 pohjoissavolaiselle varhaiskasvatuksen, oppilaitosten, teatterien, seurakuntien ja eri harrastusorganisaatioitten toimijalle. Vastauksia saatiin 35, eli 16 % kyselyn saaneista vastasi. Eniten vastauksia saatiin peruskouluilta.
Poistotekstiiliä ja yritysten tekstiilisivuvirtaa on jo käytössä – tietoa toimijoista kaivataan
Eniten organisaatioiden käytössään hyödyntämiä tekstiilimateriaaleja ovat kangaspalat ja -tilkut, ompelutarvikkeet kuten langat, nauhat ja vetoketjut sekä kankaat pakalta tai rullalta. Näitä hyödyntävät lähes kaikki vastaajat. Vaatteita käyttää materiaalina toiminnassaan yli puolet vastaajista ja muita materiaaleja, kuten vanutäytettä, noin kolmannes.
Kyselyn vastauksissa tuli ilmi, että lähes kaikki vastaajat (30) hyödyntävät toiminnassaan uusien materiaalien ohessa myös kierrätettyä tekstiilimateriaalia. Yleensä kierrätetty materiaali hankitaan Elävä Säätiöltä, kirpputoreilta tai yrityksistä, ja jonkin verran materiaalia saadaan myös yksityisiltä lahjoittajilta sekä oppilaiden kotoa. Vastaajista viidesosa ei ollut tehnyt minkäänlaista yhteistyötä yritysten tai muiden toimijoiden kanssa kierrätys- ja poistotekstiiliin liittyen, mutta yhtä monella oli hyviä kokemuksia Elävä Säätiön, kirpputorien ja paikallisten yritysten materiaaleista.
Moni haastateltavista kaipasi listaa tai kanavaa, josta materiaalit olisivat helposti löydettävissä. Kiinnostusta löytää yhteistyömahdollisuuksia ja saada käyttöön sivuvirtoja oli lähes kaikilla vastanneilla, ja ainoastaan kaksi vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole tarvetta tai minkäänlaisia ideoita yhteistyöhön. Myös tiedon jakamista materiaalinkierrätyksen mahdollisuuksista toivottiin.
Hankinnat tehdään syksyllä ja keväällä, materiaalitietoa tarvitaan
Lähes kaikki vastaajista näkevät mahdollisena käyttämiensä uusien tekstiilimateriaalien korvaamisen kierrätetyillä materiaaleilla. Koulujen ja harrastustoimijoiden resurssit materiaalinhankintaan ovat usein vähäiset, ja suunnitelmallisuus ja tieto materiaalin jatkuvasta saatavuudesta on siksi tärkeää.
Kierrätysmateriaalin käyttöön liittyvät haasteet koskevat pääasiassa niiden hankintaa sekä materiaalien ominaisuuksia. Suurimmiksi haasteiksi uusien tekstiilimateriaalien korvaamiseksi kierrätetyillä koetaankin hankintaan liittyvä hankaluus, kuten ajanpuute, riittävän tiedon saanti ja kuljetukset, sekä riittävän suurten yhtenäisten erien saatavuus esimerkiksi kokonaiselle luokka-asteelle. Hankinnan haasteisiin liittyy myös oikea-aikaisuus. Kysely antoikin arvokasta tietoa materiaalien hankinta-ajankohdista (kuva1). Jotta yritykset saisivat sivuvirtansa parhaalla mahdollisella tavalla kiertoon, tulisi tiedon niistä olla toimijoiden helposti ja ajantasaisesti saatavilla silloin kun materiaalihankintoja eniten tehdään eli keväällä helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana sekä syyskuussa. Osa kouluista toivoi perille toimitusta, ja materiaalien toivottiin olevan edullisia tai ilmaisia.
Vastauksissa tuli myös esille huoli puhtauteen ja pölyävyyteen sekä sisäilmaongelmiin ja eläinpölyallergioihin liittyen. Nämä ongelmat voivat tulla esille lähinnä kuluttajien poistotekstiilien yhteydessä. Riittävän materiaalitiedon saatavuuteen liittyvät haasteet koskevat myös yritysten sivuvirtoja, joissa esimerkiksi erilaiset pintakäsittelyt voivat rajoittaa kankaiden käyttökohteita, mikä tuli esille kevään 2024 raportissamme ’Nykytilaselvitys alueellisista tekstiilisivuvirroista ja kuluttajapoistotekstiileistä Pohjois-Savossa’. Mahdollisina haasteina koulut toivat esiin myös säilytykseen ja jatkokierrätykseen sekä trendikkyyteen liittyvät asiat.
Digitaaliset ratkaisut tukevat yhteistyön syntyä
Elävä säätiön Sauma-hanke on jo toista vuotta kehittänyt kuopiolaisten koulujen kanssa yhteistyötä poistotekstiilien hyödyntämiseksi. Kierrätysmateriaalia on kokeilun aikana lahjoitettu yhteensä 21 ala- ja yläkoululle kaikkiaan yli 1000 kg.
Sauma- ja Tekstiilien sivuvirta -hankkeissa kehitetty Savon sivuvirta -alusta tarjoaa mahdollisuuden jakaa yrityksiltä syntyvää sivuvirtaa, jopa pieniä tilkkuja, sekä sivuvirran käyttäjille keinon löytää ylijäämätekstiilejä omaan käyttöönsä. Alusta löytyy osoitteesta https://savonsivuvirta.fi/. Savon sivuvirta on hankkeen aikana kehitetty digitaalinen demonstraatio, minkä tavoitteena on edistää tekstiilialan kiertotalouteen siirtymistä. Testidemo on käytössä Tekstiilien Sivuvirta –hankkeen loppuun, 31.5.2025 saakka.
Kirjoittaja: Mirka Tuovinen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, mirka.tuovinen@savonia.fi
Lisää tietoa:
https://tekstiiliensivuvirta.fi/