Linkki SavoniaPRO-artikkeliin.
Kiertotalouteen siirtymisen pullonkaulat ja ratkaisut, sekä alueellinen tekstiilien ekosysteemimallinnus
Pohjoissavolaiset tekstiilialan yritykset kaipaavat tietoa, uusia kiertotalousratkaisuja ja digitaalisia palvelupolkuja tulee esille Tekstiilien sivuvirta -hankkeen selvityksessä. Selvitystyön tuloksena julkaistaan myös Alustavan alueellisen kiertotalouden toimintaympäristön mallinnus, mikä on ensimmäinen askel tekstiilialan yritysten verkostoitumiseen kiertotalouden edistämiseksi.
Pohdittaessa ratkaisuja tekstiilialan yritysten kiertotalouteen siirtymiseen, kiertotalousstrategioihin, on katsottava yritysten nykytilaa, olemassa olevaa ekosysteemiä ja tulevaisuuden visioita. 4.4.2024 järjestetyssä Systeemityökartta-työpajassa tekstiilialan yrittäjille ja toimijoille keskusteltiin siitä, mitkä ovat tekstiilialan yritysten haasteet, sekä mahdolliset ratkaisut (Kuva 1).
Kuvassa 2 on kuvattu tunnistetut pullonkaulat kiertotalouteen siirtymiseen. Kuvassa alla kulkee tekstiilien elinkaarimalli, jolloin kehityskohteet on sijoitettu kuhunkin elinkaaren vaiheeseen. Kiertotalousajattelun kehittymistä tarvitaan sekä alueellisella että EU:n tasolla. EU:n kehitysehdotukset etenevät hitaasti, mikä vaikeuttaa investointeja, päätöksentekoa ja verkostoitumista paikallisissa tekstiilialan yrityksissä. Koska sivuvirtaa ja poistotekstiilejä syntyy merkittäviä määriä, olisi potentiaalia sille, että uutta liiketoimintaa sivuvirtojen ympärille syntyisi. Tämä edellyttää syntyvän sivuvirran näkyväksi tekemistä. Uusien materiaalien, eli Spinnovan kaltaisten kuituinnovaatioiden laaja-alainen käyttö on saatavuutensa vuoksi haaste. Samoin uusista materiaaleista, kuten myöskään jo olemassa olevista, yritykset eivät saa tarpeeksi tietoa. Vastuullisia valintoja on vaikea tehdä, kun tiedonsaanti on rajallinen. Katsottaessa kemikaaleja ja viimeistyksiä, ovat uusiutuvat ja biopohjaiset varhaisessa kehitysvaiheessa. Niiden laatu ja käytettävyys ei vastaa uusiutumattomasti tuotettuja kemikaaleja.
Tuotteen käyttöiän pidentäminen ja palvelut tuotteen ympärillä on keskeinen askel, jonka tekstiilialan yritykset voivat tehdä. Haasteena nousee se, etteivät kuluttajat ole valmiita maksamaan korjaamisesta ja huollosta, koska uuden vaatteen ostaminen on helppoa ja halpaa. Kuluttajien valmiutta lainaus- tai leasing-palveluiden käyttämiseen ei ole tutkittu.
Yritysten haasteena on myös viestintä. Ne yritykset, jotka kokevat tekevänsä vastuullista yrittäjyyttä tekstiilien kanssa, kokevat haastavaksi aiheesta viestimisen. Vastuullisuusviestintään ratkaisuja ovat tarjonneet Savonian Kestävän tulevaisuuden asiantuntija -koulutusohjelman (YAMK) opiskelijoiden vastuullisuusviestinnän oppaasta.
Haasteena vastuullisuusviestinnän kannalta on se, ettei tekstiilituotteisiin liity sertifikaatteja kuten luomu, millä vastuullisuusaste voitaisiin todistaa. Näin omasta vastuullisuudesta viestiminen jää yrityksen omalle vastuulle. Yhteistyön lisääminen viestinnän saralla voisi tuoda tilanteeseen kaivattuja ratkaisuja.
Leikkuujätteen ja lopputuotteiden kierrätettävyys on haaste yrityksille. Leikkuujätettä ei voi välttää, vaikka sitä voi pienentää. Tärkeää on myös huomioida, että vuoden 2023 alusta alkaen yrityksiä on koskenut sama tekstiilien erilliskeräystä ja kierrätystä koskeva laki kuin kuluttajien poistotekstiilejä. Tämä pätee silloin, kun yrityksellä syntyy merkittäviä määriä tekstiilijätettä. Yritykset ovat kokeneet, että sivuvirran jatkokäyttäjiä ei ole helppoa löytää, sillä yrityksillä ei ole resurssia niitä etsiä. Samoin haasteena ovat kierrätyskelvottomat tekstiilit, kuten sekoitekankaat, kemikaaleilla päällystetyt tai kyllästetyt tekstiilit sekä lisätarvikkeet kuten vanu.
Systeemityökartta-työpajassa yrityksiltä kysyttiin, voisiko alueellinen sivuvirta-alusta ratkaista yritysten ongelmia. Vastauksena oli selvä kyllä. Alusta voisi ratkaista yritysten haasteita materiaalien saatavuuteen liittyen, rakentaa yhteistyötä, jakaa tietoa ja osaamista. Digitaalisia alustoja selvitettiin TP1:n Alustaselvityswebinaarissa, mikä järjestettiin 16.5.2024. Webinaarissa tietotekniikan lehtori Ville Berg esitteli olemassa olevia sivuvirta-alustoja, ja esitteli kesän 2024 kehitettävää alustaa. Työskentely alustan parissa jatkuu Digitaalisten palvelupolkujen demoissa syksyllä 2024.
Digitaalista ratkaisua verkostoitumiseen on antamassa selvitystyön tulos, missä tekstiilien kanssa toimivat yritykset on listattu Alustavaan alueelliseen kiertotalouden toimintaympäristön mallinnukseen:
Alustava alueellinen kiertotalouden toimintaympäristön mallinnus
Kuluttajien poistotekstiilin osalta muutokset ovat vuoden 2023 jälkeen olleet merkittävät. Erilliskeräys on aloitettu vuoden 2023 alusta alkaen, ja yhteistyötä tekstiilien osalta tekevät Jätekukko ja Elävä säätiö. Elävän datan mukaan vuonna 2023 oli vastaanotettu 95 000 kiloa tekstiilejä, joista 10% meni uudelleenkäyttöön eli myyntiin ja lahjoituksiin, 36% kuidutukseen ja 53% energiajätteeksi. Kuluttajien poistotekstiilit lähetettiin Lounais-Suomen jätehuollolle, Paimioon, kuidutukseen. Kuluttajienpoistotekstiileille on kuitenkin ollut haastava löytää jatkokäyttökohteita, joten sen tulevaisuus on epäselvä. Erityisesti kun EU:n tuottajavastuun eteneminen jarruttaa suunnitelmia. Kuluttajien poistotekstiilin jatkokäytön haasteet liittyvät tekstiilin laatuun. Ei voida olla varmoja, onko tekstiilit pesty, ja se huomattiin haasteeksi syksyn 2023 ja kevään 2024 demossa, missä kuopiolaiset koulut käyttivät poistotekstiilejä opetuksen materiaalina. Materiaali on ensisijaisesti hyvin heterogeenistä, eli vaihtelevaa niin laatunsa kuin kuitujen osalta. Ensisijaisena kehityskohteena olisikin kuluttajien valistaminen kestävien hankintojen tekemisestä.
Tekstiilien sivuvirta- ja SAUMA –hankkeet jatkavat työtä kuluttajienpoistotekstiilien ja yritysten sivuvirtojen kanssa syksyllä 2024.
Kirjoittaja: Eeva Käärmekallio, TKI-asiantuntija